sunnuntai 27. syyskuuta 2015

Aita ruusuangervon taimista

Viime viikonloppuna saimme vihdosta viimein aitataimet maahan. Taimen valinta ei ollut helpoimmasta päästä. Lopulta päädyimme ruusuangervoon. 
Se on mielestäni kaunis ja pinkki kukan väri ei ole lainkaan pahitteeksi.

Tilasimme taimet Toijalan taimitarhasta syyskuun alussa. Sieltä laitettiin viestiä kun taimet oli noutovalmiit. Haimme kuusikymmnetä taimea. Ja hyvän näköisiä taimet olivatkin.
Upotimme taimet veteen pariksi tunniksi, mies kaivoi kaivanteen multakasaan mikä odotti taimia kesäkuusta asti. Nyt vaan odotellaan kevättä, jolloin taimet pitää leikata. Kuulemma ensi kesänä pitäisi aidan jo kuitenkin kukkia.  Jännittävää!










sunnuntai 20. syyskuuta 2015

Myskimalvojen loppu, hopeahärkin alku

Kesäkuun lopussa istuttamaani myskimalvaa vaivasi joku ihme loinen, oranssi matomainen juurelta näyttävä kummajainen. Se takertui "hampaillaan" kiinni myskimalvan varsiin ja kietoi itsenä tiukasti kiinni lehtiin. Ihan niin kuin se olisi tukehduttanut kukan ja imenyt siitä ravintoa. En ole vielä mistään löytänyt, että mikä loinen se voisi olla. Onneksi se ei ole levinnyt muualle.




Elokuun alussa poistin kaiken oranssin ja sitä oli aika paljon. Mutta se valtasi malvat uudestaan. Tällä kertaa en lähtenyt sitä poistamaan vaan revin kaikki myskimalvat juurineen pois ja heitin roiskiin. Harmillista, koska pidin niistä paljon.


Mutta jotain hyvääkin tästä seurasi. Perennapenkissä hopeahärkki viihtyy todella hyvin ja on levinnyt paljon. Googlettelin vähän ja löysin tiedon, että hopeahärkki on todella helppo jakaa. 
Ja arvatkaas mitä tein?



Nipsasin muutamasta kohdasta hopeahärkin versoja ja laitoin suoraan maahan, myskimalvojen tilalle. Hieman epäillyttää, että mahtaako lähteä kasvamaan. Mutta jos tätä ohjetta on uskominen, niin pitäisi lähteä. Härkki saisi vallata tuon koko pläntin, sinne tänne ajattelin vielä nyt syksyllä istuttaa joitakin sipulikukkia. Sellaisia jotka heti huhtikuussa ilahduttaa pitkän talven jälkeen.

Hopeahärkille voisi olla tarvetta muuallakin meidän pihassa, katsotaan saadaanko vielä tänä syksynä yksi iso rutistus (=vanhan maan poisto, ja uusien isutusten tekeminen) tehtyä.

Aitataimet myös saimme tänään maahan, laitan siitä erillisen postauksen myöhemmin.

Pinkki kori

 Hyvä työystävänäni vaihtoi työtehtävää syyskuun alussa. Halusin tehdä hänelle jotain "läksiäislahjaksi", sillä emme näe enää toisiamme joka päivä töissä. Mikä on todella harmi!

Virkkasin hänelle pinkin korin, koska hänkin tykkää pinkistä ja hänelllä on pinkki vessa!
Kuteena on Esteri, ja olen tuolla ohjeella tehnyt aikaisemminkin korin. Tosin lehteä missä ohje on, en enää löytänyt. Joten otin mallia suoraan jo tehdystä korista. Hyvä tuli ja korin saaja oli mielissään!



tiistai 15. syyskuuta 2015

Hei, meillä virkataan! Töissä!

On minulla vaan mahtava työpaikka! Siellä saa virkata luvan kanssa!
Johtajataremme luki kesällä jutun siitä, kuinka käsillä tekeminen (esim. virkkaaminen) palaverissa auttaa keskittymään. Siltä istumalta päätimme, että syksyllä alamme virkkamaan kokouksissa. 

Toimistomme väestä minä ja se toinen käsillä tekijä tietenkin innostuimme ideasta valtavasti. Päätimme, että tehdään isoäidinneliöitä ja teemme niistä torkkupeiton toimistolle. Laskimme, että ainakin 240 palaa tarvitaan. Siinä on hommaa meidän viidentoista henkilön tiimille, joista ehkä lopulta viisi henkilöä oikeasti niitä paloja virkkaa. 

Kesälomien jälkeen ajattelin virittää porukkaa edessä olevaan projektiin värityskuvilla. Idean värityskuviin sain täältä. Virkkasin isoäidinneliön ja otin siitä kopioita. Ihanat työkaverit saivat sitten väritellä niitä mielensä mukaan viikkopalaverissa. Ja aika hienoja niistä tuli. Valmiit väritystyöt koristavat taukotilan seinää.

 


 Itse virkkaamiseen päästiin maanantaina. Oli se vaan outoa virkata työajalla, mutta ihanaa! Ne, jotka jotenkin osasivat virkata, tarttuivat koukkuun rohkeasti. Muutama haluaa saada vielä yksityisopetusta. "Opetushetkiä" pidämme kun sopivia hetkiä ilmaantuu, esim. kahvitauoilla (kun niitä vaan ehtisimme pitämään).



Maanantaina tuli jo kommenttia eräältä, että pakko mennä kotiinkin ostamaan koukku ja lankaa! 
Niin koukuttavaa puuhaa se on! Mutta senhän me virkkausaddiktit jo tiedämme. 

lauantai 12. syyskuuta 2015

Ruutuvirkatut tyynynpäälliset

Äitini on aikoinaan, ainakin 25 vuotta sitten, virkannut pienet tyynynpäälliset (n. 30 x 30 cm). Ne on ollut minulla laatikon pohjalla muutaman vuoden kunnes löysin ne sieltä viime syksynä. 

Äidiltä sain vaaleanpunaista kangasta, josta ompelin sisätyynyt.

 

Ihanat, ihanat pikku tyynyt. Tyynyt ja mm. Ikean pöllötyynyt ovat yläkerran aulan sohvalla. Sohvalla on muutama muukin tyyny, mutta niitä pitää vielä tuunata (=ommella uudet tyynynpäälliset), jotta värimaailma olisi täydellinen!


keskiviikko 2. syyskuuta 2015

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...